Osa I: Toimeen Tulo -verkkojulkaisu
Verkkojulkaisu filosofisen aktivoinnin ALueellisen MAllin hiomisesta
Osa II: ALMA -malli
2. Verkkojulkaisu filosofisen aktivoinnin ALueellisen MAllin hiomisesta
Tämän luvun otsikot:
2.1.2. Projektihistoriaa Alman näkökulmasta
2.1.3. Alma-mallia ja Alma-metodia kehittänyt väki
2.2.2. Monimuoto-opiskelijoiden yksilöllisiä näkökulmia
2.2.3. Ohjaajat työssä yksilön ja yhteiskunnan välillä
Tässä luvussa kerron siitä, miten "Toimeen Tulo" -verkkojulkaisu on saanut syntynsä ja sisältönsä. Osa sisällöstä eli muiden kirjoittajien osuus on syksyn ja talven 1999-2000 ALMA-VIISAUS -projektin satoa eli filosofisen aktivointikoulutuksen ALueellisen MAllin hioneesta projektista. Tämä "Toimeen Tulo" on kokonaisuudessaan alueellisesta mallista heränneen Alma-metodi idean konkretisointia toteuttamiskelpoiseksi metodiksi. Sovellusalueena on sosiaali- ja työvoimatoimistojen virkailijoiden yhteistyö keskenään, yhteisasiakkaittensa ja heitä auttavien muiden virkailijoiden kanssa.
Omiin teksteihini on vaikuttanut kokemus sekä Alma-mallia valmistelleista
että filosofista aktivointimenetelmää kehittävistä ja Alma-metodina soveltavista kolmesta projektista
Alueellisen mallin kehittämisen jälkeen lyhenne ALMA muuntui Almaksi, säilyi metodin nimessä ja viittaa nyt aloitusmaisemaan. Aloitusmaisemana Almaan sisältyvät yhtä aikaa aloittamiseen aktivoiminen ja alkavan toiminnan ja tekojen lähtökohta-alue saman alueen tulevaisuuden ja siihen johtavien tekojen ja toiminnan aihiona.
Kaikissa projekteissa on tutkimusmenetelmänä ollut kehittävä toimintatutkimus, johon on liittynyt filosofinen tilanne- ja käsiteanalyysi. Tuo kaikki kokeilua ja kehittämistä edistävä tutkimus ja analyysi on selkiyttänyt käsitystäni filosofisesta aktivoinnista niin, että olen tosiaan tarkentanut nimen Alma merkitystä muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Kun aktivoiminen on konkretisoitunut aloittamisen ongelmiin, niin samalla alue on rajautunut toimintaan aktivoituvan yksilön konkreettiseksi ja käsitteelliseksi toiminnan aloitusmaisemaksi.
Tampereen yliopiston Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitoksen filosofian ykskössä käynnistyi keväällä 1999 monivuotiseksi suunnittelemani, vaiheittain etenevä ALMA-hanke filosofisen aktivointikoulutuksen alueellisen mallin ja filosofisen menetelmän vaiheittaiseksi kehittämiseksi. Kaksi ensimmäistä projektia tähtäsivät vaiheittain alueelliseen malliin ja sisältyivät Pirkanmaan maakuntaliiton tutkimusohjelmaan, joten sain niille siksi Sosiaali- ja terveysministeriästä (STM) ESR-rahoituksen.
Ensimmäisessä ALMA-projekteistani (PILOTTI -ALMA 1.4.-30.9.1999) kehitin filosofisen aktivointikoulutuksen massiivisen, puolen vuoden mittaisen alueellisen mallin. Vain aktiivisimmat, rohkeimmat ja sinnikkäimmät ikääntyneet aktivoitujat tavoitettiin tähän koulutukseen pilottilaisiksi. Heidän lisäkseen projektin aktivointiohjaajat Toini Harra ja Markus Ojakoski tavoittivat yksilöllisesti vaikeampien liikenneyhteyksien tai heikomman kunnon eristämiä henkilöitä kotoaan, kotitienoiltaan tai ryhmäaikojen ulkopuolisina, virasto- yms. asiointiin liittyvinä aikoina.
Jotta siitä oli mahdollista edetä toteuttamiskelpoisen mallin kehittämiseen, oli mallia tiivistettävä ja hiottava kevyemmäksi ja vielä helpommin lähestyttäväksi. Toisessa ALMA-projektissani (ALMA-VIISAUS 1.10.1999-29.2.2000) hioin alueellista mallia tiivistämällä filosofista aktivointikoulutusta sisällöllisesti, käyttämällä apuna yksilöllisesti tehtäviä etätehtäviä ja lisäämällä kokoontumisten alueellista liikkuvuutta ja monimuoto-opiskelijoiden yksilöllistä ohjausta. Yhden monimuoto-opiskelijan ei tarvitse tehdä kaikkea tätä, vaan ainoastaan hänelle tarpeelliset osat. Otin mukaan tässä vaiheessa aktivointiohjaajien Toini Harran ja Markus Ojakosken lisäksi myös pilottilaiset Maija Piiralan ja Toivo Ruohosen vertaisohjaajiksi sekä muita Almasta kiinnostuneita pilottilaisia jatko-opiskelijoita.
Tarkoitus oli tarttua tietoisesti ja monta kautta omaan elämään kuin projektiin, oman elämän projektiin. Alma-mallin kummankin perättäisen kehittämis- ja kokeiluryhmän monimuoto-opiskelijat pyrkivät monipuolisesti oman elämänsä projektin tiedostamiseen. He tutkivat elämäänsä ja suunnittelivat sitten omaa lähitulevaisuuttaan paremman tilannetiedon ja tehokkaan menetelmän varassa. Lähitulevaisuuden päämääränä oleva mielikuva voi sisältää kotiolojen kohentamista, osuuskuntaan liittymistä toimintoineen, eläkkeelle asettumista harrastuksineen, yhdistelmätuella työllistymistä, täydentäviä tai omalle alalle palauttavia opintoja tms.
Alma-mallin toisessa projektissa opiskelleet viisauslaiset käyttivät oppikirjana perusteellisesti opiskelleen ja kirjoittaneen ensimmäisen projektiryhmän eli pilottilaisten Työn Teko -kirjaa . Viisauslaiset pääsivät valmiin oppikirjan ja kaksinkertaistuneen ohjaajamäärän avulla prossessin läpi edeltäjiään pilottilaisia puolta lyhyemmässä ajassa. Niinpä viisauslaisten harjoittelutekstit julkaistiin tuolloin vain ryhmän sisäisinä kopioina ja vasta nyt koko hankkeen päättyessä ne tulevat tässä verkkojulkaisussa muidenkin ulottuville.
Alma-malli herätti itäpirkanmaalaisten yhteistyökumppaneiden eli Oriveden työvoimatoimistosta johtaja Riitta Jakaran, Oriveden kaupungista sosiaalijohtaja Kari Rannanaution, Juupajoen kunnasta perusturvajohtaja Sinikka Särkän ja Längelmäen kunnasta sosiaalijohtaja Ismo Peltokosken sekä Sosiaali- ja terveysministeriötä projektin ohjausryhmässä edustavan ylitarkastaja Pentti Kanasen mielessä kiinnostuksen yleismetodin ideaa kohtaan.
Kyse oli Alma-mallin kanssa samalta pohjalta kehitettävästä Alma-metodista, joka olisi eri virastojen virkailijoiden ja yhteisasiakkaiden yhteistyön työväline. Lähtökohtana kehittämistyössä pidettiin Alma-mallin projekteissa toteuttamaani filosofian, filosofisen asenteen ja filosofisen aktivoinnin opetusta. Siitä kehitetään yleinen filosofinen aktivointaimenetelmä, jota samalla sovelletaan uudessa hankkeessa erikseen talousneuvontaan ja työnhaun neuvontaan yksilöllisissä ryhmäprosesseissa tai osana laajempaa opetusohjelmaa.
Tarkoitukseni oli toteuttaa vuosina 2000-2002 tältä pohjalta neliosioinen jatko ALMA-hankkeelleni, mutta sain rahoituksen vain kolmelle ALMA-METODI -hankkeen osiolle, jotka olen toteuttanut itsenäisinä projekteina omilla erillisillä rahoituksillaan. Pedagogista projektia ei rahoitettu.
Alma-metodin kehittämistyön käynnistin 1.3.2000 Alma-metodin talousneuvontaan soveltamiseen ja psyykkisen hyvinvoinnin huomioon ottamiseen keskittyneellä osiolla 1. STM myönsi terveyden edistämisrahoitusta 15.11.2000 saakka. Projekti toteutti yhden yksilöllisen ryhmäprosessin, jonka puitteissa tehtiin harjoitustyönä Kolikonvenyttäjän opas -kokeilumoniste. Ryhmään osallistuneiden hämeenlinnalaisten virkailijoiden ja asiakkaiden alun ja lopun haastattelujen, ryhmäprosessin ja siitä tekemäni seurantakyselyn pohjalta kehitin tiiviimmän ohjelman osion 2 neuvonta- ja työnohjausryhmiä varten sekä laajennetun ja syvennetyn version osion 3 ohjaavia koulutuksia varten.
Alma-metodin osiolle 2 (10.3.2000-31.12.2002) olen saanut STM:ltä ESR-rahoituksen. Osion 3 (1.9.2000-31.12.2001) koulutusten hankkimiseen projektiltani osoitti Pirkanmaan TE-keskus ESR-rahoitusta Oriveden työvoimatoimistolle ja opiskelijoitteni koulutustukia varten Kelalle.
Alma-metodin perusosio on osio 2, jossa olen keskittynyt tutkimaan, kokeilemaan ja kehittämään filosofisesta aktivointimenetelmästä vaiheittain työmenetelmäksi sopivaa Alma-metodi -sovellusta. Olen käyttänyt tutkimusmenetelminä kehittävää toimintatutkimusta ja filosofista tilanne- ja käsiteanalyysia. Kokeiluryhmät olen toteuttanut osioissa 1, 2 ja 3 kunkin osion hyväksyttyjen tutkimussuunnitelmien ehdoilla.
Alma-metodin osio 2 on myös perusosioina kantanut vastuun sitä käynnistäneen osion 1 ja tukeneen osion 3 toiminnasta. Niinpä osion 2 käytettävissä on ollut kehittämis- ja kokeiluaineistoa neljästä talousneuvontaprosessista, neljästä työnhaunneuvonnan prosessista, kahdesta aikuisuutta vahvistavasta prosessista, kuudesta asiakkaiden ja virkailijoiden yhteistyöprosessista, noin 80 asiakasosallistujaprosessista ja noin sadasta 3-18 tuntia kestäneestä työntekijäprosessista. Osa näistä prosesseista on edennyt rinnakkain saman ryhmän työskentelyssä.
Yksilöllisiä ryhmäprosesseja on toteutettu asiakkaiden ja virkailijoiden yhteisryhminä Itä-Pirkanmaalla ja Hämeenlinnassa sekä erilaisina työnohjausjaksoina eri puolilla Länsi-Suomen lääniä. Asiakkaat ovat Itä-Pirkanmaalla olleet sosiaali- ja työvoimatoimistojen yhteisasiakkaita ja Hämeenlinnassa toimeentuloturvatoimiston ja sosiaalisen luototuksen kokeilun asiakkaita.
Työnhakua opiskelleista työttömistä osallistujista on työllistynyt yksilöllisen ryhmäprosessin jälkeen alkuperäisessä hakemuksessa suunnitellut noin 15%, sillä ryhmiin on saatu asiakkaista vaikeimmin työllistyvät. Alma-metodin tärkein anti onkin asiakkaan kannalta psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyminen useilla tutkija Katariin Riipisen mittaamilla alueilla. Ko. vaikuttavuustutkimus on Tampereen yliopiston psykologiaan hyväksytty pro gradu -tutkimus.
Kaikki kuusi asiakkaiden ja virkailijoiden yhteisryhmää ovat tehneet tutkijoiden kanssa yhteistyönä kokeilumonisteena julkaistun harjoitustyön, jossa käsitellään kussakin joitain Alma-metodin piirteitä, ryhmäprosessia, ryhmän yhteiskeskusteluja ja osallistujia kiinnostaneita teemoja. Lisäksi Alma-metodia valaisee FAME-lehti, joka myös on tehty Alma-metodin mukaisesti.
Alma-mallia ja Alma-metodia kehittäneen alueellisen yhteistyön kotipaikka on Itä-Pirkanmaan seutukunta ja siellä Oriveden työvoimatoimisto, Oriveden kaupungin sosiaalitoimi sekä Juupajoen ja Längelmäen kuntien sosiaalitoimet, koska nämä kiinnostuivat projekti-ideasta ja tarttuivat yhteistyöhän. Metodia kehitettiin itäpirkanmaalaisten lisäksi yhteistyössä myös Sosiaali- ja terveysministeriön ja sen Sosiaalisen luototuksen kokeilun, Hämeenlinnan toimeentuloturvatoimiston sekä Pirkanmaan TE-keskuksen kanssa.
Ihan aluksi Oriveden työvoimatoimisto valitsi keväällä 1999 yli sadan mahdollisen vähintään 55-vuotiaan pitkäaikaistyöttämän joukosta ne 30 asiakastaan, joille lähetti ensimmäisessä Alma-mallin projektissa laaditun kutsun. Lisäksi kutsun saivat erityisen painavista syistä jotkut hieman nuoremmatkin.
Kaikkien alueen yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien henkiläiden tilanteen ja käsitysten kartoitus käynnistettiin työministeriön luvalla tehdyllä kyselyllä kesällä 1999, joka lähetettiin kaikille Oriveden työvoimatoimiston ikääntyneille yli vuoden työttämänä olleille asiakkaille. Lomakevastauksia täydennettiin haastatteluin jo kahden ensimmäisen projektin aikana. Aktivointiohjauksen osalta kahteen ensimmäiseen projektiin kutsuttiin vielä erillisellä kutsulla kaikki yli 55-vuotiaat Itä-Pirkanmaan seutukunnan yhdistelmätukeen oikeutetut henkilöt.
Vuonna 2000 ALMA-hankkeen kolmatta eli Alma-metodin ensimmäistä projektia varten haastateltiin keväällä kymmeniä mahdollisia osallistujia eli talousneuvonta- tai yhteisasiakkaita ja heidän neuvontavirkailijoitaan ja ALMA-hankkeen neljättä eli Alma-metodin toista projektia varten saman verran syksyllä. Syksyllä 2000 haastateltiin myös yli 70 henkilöä ALMA-hankkeen viidettä eli Alma-metodin kolmatta projektia ja sen kolmen kuukauden kokopäiväisiä ohjaavia koulutuksia ajatellen. Neuvontahenkilöstöä kutsuttiin mukaan toimistojen resurssien mukaisesti.
Tärkeimmän toiminnallisen yhteistyökumppanien joukon muodostivat siis Alma-mallin kahden ja Alma-metodin kolmen projektin ajan itäpirkanmaalaiset ihmiset, joilla on kokemuksia pitkittyneestä työttämyydestä ja taloudellisista ongelmista, samoin hämeenlinnalaiset omissa Alma-metodin kahden projektin ryhmissään. Heillä oli sisua lähteä opiskelemaan ja kehittämään omalla toiminnallaan Alma-mallia ja Alma-metodia, sen mukaan, mikä osui omalle kohdalle. Heillä oli rohkeutta tarkastella elämäntilannettaan filosofian opetuksen avaamista uusista näkökulmista, yksilöllisesti, ryhmänä ja tutkimusryhmän ja vielä virkailijoiden täydentämän yhteistyötiimin kanssa yhteistyössä. Heillä riitti kärsivällisyyttä keskustella ja pohtia asioitaan, itseään, mahdollisuuksiaan ja maailmanmenoa.
Mahdollisia työnantajia etsittiin kahden Alma-mallin projektin aikana kaikkien yli 400 alueella vuoden 1998 loppuun mennessä rekisteröityjen yhdistysten joukosta kysellen ja työllistämiseen yhteistyötä tarjonneiden yhdistysten haasteisiin tarttuen. Lisäksi lähestyttiin myös muita työpaikoillaan toimeentulon tarjoavia tahoja: säätiöitä, työosuuskuntaa ja joitain työpaikkaa etsivien itse osoittamia yrityksiä ja kunnallisia työyhteisöjä sekä erilaisten eläköitymisodotusten kannalta myös Kelan aluetoimistoa. Alma-metodin projekteista lähestyttiin työnantajia osallistujien näkökulmasta, eikä enää tehty kartoituksia.
Projektien toimistotyöt tehtiin Tampereella, opetus ja opiskelu toteutettiin eri puolilla Itä-Pirkanmaata ja Hämeenlinnassa sekä tutustumisen verran myös itäpirkanmaalaisia kiinnostaneissa työ- ja koulutuspaikoissa. Yhteistyötä kehitettiin kaikkiin niihin tahoihin, jotka olivat projekteista perustellusti kiinnostuneita sekä niiden tahojen kanssa, joilla näytti olevan projektille haasteita tai annettavaa. Pieniä kokouksia ja tutustumiskäyntejä toteutettiin puolin ja toisin, neuvoteltiin olevasta ja tulevasta yhteistyöstä.
Tässä käsillä olevassa Toimeen Tulo -verkkojulkaisussa esittelen johdannon ja verkkojulkaisun itsensä lisäksi
Alma-malli ja Alma-metodi ovat yleisen filosofisen aktivointimenetelmän käytännössä hiottuja, rajattuja sovelluksia. Niiden avulla on mahdollista aktivoinnin lisäksi myös opettaa aktivoimaan ja kehittämään edelleen yksilönä toteutumista ja yhteisöön jäsentymistä tukevaa toimintaa.
Parhaimmillaan toteutuessaan Alma-malli:
Alma-mallin ja Alma-metodin välisistä eroista yksi on se, että Alma-mallissa huomio kiinnitetään toimintaan ja Alma-metodissa tekoon. Molemmille on yhteistä todellisuussuhteen tiedostaminen. Toiminnan kannalta kuitenkin riittää lähtökohdan ja päämäärän tutkiminen yksilön oman todellisuussuhteen tarkasteluksi laajennettuna, jolloin keinojen valinnassa otetaan huomioon todellisuussuhteen muutos- ja säilyttämistarpeet. Tekoa puolestaan säädellään todellisuussuhteen analyysin pohjalta.
Alma-malli noudattaa sisällöltään, rakenteeltaan ja prosessiltaan käytännöllistä toiminnan filosofiaa. Samalla Alma-malli antaa rakenteellista tukea aktivoituvan yksilön pyrkimyksille toimia itseään toteuttaen ja yhteisöön jäsentyen.Toimijan tarvitseman tiedon ja inhimillisen kasvun määritelmän osalta olen hyödyntänyt professori Reijo Wileniuksen luennoilla ja kirjoissa esittämiä käsityksiä. Olen kuitenkin liittänyt toimijan ja kasvattajan tiedon lähtökohdasta, keinoista ja päämäärästä omaan käsitykseeni ihmisen todellisuussuhteesta ja päätynyt lopulta Alma-malliin.
Alma-mallin aikaansaamiseksi ja Alma-metodin liittämiseksi sen yhteyteen laajensin toimijan tiedon osuutta erityisesti lähtökohtatiedon osalta aikanaan ottamalla huomioon myös toimijan todellisuussuhteen.
Tekojen hallinnan osuutta Alma-metodia varten kehittäessäni tarkensin tekojen tekijän kuvaa niin, että metodista on joiltain osin muodostunut praktisen syllogismin ja Georg Henrik von Wrightin teon logiikan ja toiminnan teorian sovellus. Toisaalta olen kuitenkin löytänyt hänen määrittelemänsä teon determinantit omasta ihmisen minäkeskisen todellisuussuhteen koordinaatistostani, joten olen hyödyntänyt tätä rakenteellista tietoa teon prosessin säätelemisessä tai säätelemisen opettelussa Alma-metodin avulla.
Filosofian opiskelulla on vielä oma osuutensa sekä Alma-mallin että Alma-metodin kannalta. Yksilön oman todellisuussuhteen, tekojen ja toiminnan hallintaan tähtäävän filosofian opiskelu aktivoi. Aktivoituminen voi toteutua koko elämän- ja työkokemuksen, tilanteentuntemuksen ja yksilöllisen päämäärän pohjalta sillä alueella, minkä kukin itselleen valitsee. Ulkoisesti yksilö on jollain alueella, vaikka Itä-Pirkanmaalla ja sisäisesti hänellä on oma todellisuussuhteensa alue, jossa häntä kiinnostavat esimerkiksi jonkin taidon edellyttämä mentaaliharjoitus tai jonkin tulevaisuudensuunnitelman, asiantilojen ja valintojen edellyttämä arvoanalyysi.
Jokapäiväisessä elämässä ihmisen todellisuussuhde kytkeytyy vahvasti yksilön ja yhteisön olinpaikkaan, kotiin, kotitienoisiin ja työssäkäynti- ja harrastusalueeseen. Kun yksilö vahvistuu, elämänpiiri laajenee ja oman toiminnan hallinta yhteisön jäsenenä parantuu. Silloin korostuu elämän ongelmien, esimerkiksi pitkittyneen työttömyyden ja kohdatun ikäsyrjinnän sijasta oma elämäntapa mahdollisuuksia tarjoavana säilyttämisen ja muutosten perustana.
Filosofian opetus, jota toteutin tutkimusryhmäni kanssa Alma-mallin ensimmäisessä projektissa, on joiltain osin luettavissa "Työn Teko" -kirjassa. Osa käsitteistöstä ja teemoista on kirjattu monimuoto-opiskelijoiden ryhmätäinä tai yhteiskeskusteluissa esiin tulleina käsityksinä ja osa heidän yksilöllisinä, elämänkokemuksesta kertovina esimerkkeinään ja aktivointiohjaajien teksteinä.
Erilaisten ihmisten yhteistyön etenemistä jäsensi tutkimus- ja toimintasuunnitelma. Tulimme toimeen toistemme kanssa. Yhteistyöhän osallistui kymmeniä ikääntyneitä henkilöitä monimuoto-opiskelijoina vapaaehtoisesti työnhakuaikansa ulkopuolella eli iltaisin ja viikonloppuisin. He opiskelivat, keskustelivat, kirjoittivat, jäsensivät maailmankuvaansa ja käsitystään itsestään ihmisinä ja työnhakijoina, suunnittelivat tulevaisuuttaan ja ottivat kantaa projektin eri vaiheisiin ja maailmanmenoon. Tästä kaikesta he kirjoittivat tekstejä harjoitustyönään.
Ryhmien teksteistä näkee, miten Alma-mallin mukaisesti opiskelevat ihmiset oppivat arvostamaan toistensa taitoja ja asiantuntemusta, samoin kuin omaansakin. Työllistyminen, koulutukseen pääseminen tai todellinen eläköityminen antavat turvallisuutta elämään. Oman maailmankuvan selkeytyminen ja toisten erilaisuuden hyväksyminen tuovat elämään turvallisuutta ja näkökulmien runsautta. Yhdessä arvioidut ja hyväksytyt omat tekstit vahvistavat itsetuntoa, samoin mahdollisuus esittää kirjallisestikin oma puheenvuoro työstä, työttämyydestä ja työllistämisviisaudesta antaa toivoa kuulluksi tulemisesta.
Kuten hyvät juustot, viinit ja me ihmisetkin, niin myös tämä itäpirkanmaalaisten kirjoittajien anti vain paranee ikääntyessään ja kypsyy hiljalleen laadukkaaksi vuosikertatuotteeksi.
Toteuttamani filosofian opetuksen lisäksi asiakkaiden yksilönä toteutumista ja yhteisöön jäsentymistä tukivat ensimmäisessä vaiheessa aktivointiohjaajat, jotka olivat filosofian pääaineopiskelijoita. Toisessa vaiheessa heidän lisäkseen tulivat mukaan ensimmäisessä vaiheessa opiskelleet henkilöt palkallisina vertaisohjaajina ja vapaaehtoisina Alman jatko-opiskelijoina.
Tämän verkkojulkaisun neljännen osan kirjoittajat kuuluivat syksyllä 1999 silloisen ALMA-Viisaus -projektin tutkimusryhmään, jonka palkallinen työaika sovitettiin monimuoto-opiskelijoiden vapaaehtoistoiminnan aikatauluun. Vertaisohjaajien Maija Piiralan ja Toivo Ruohosen sekä aktivointiohjaajien Toini Harran ja Markus Ojakosken tekstit muodostavat verkkojulkaisussa oman kokonaisuutensa, joka kertoo ALMA:sta yksilön ja yhteiskunnan välittäjien tai sovittelijoiden näkökulmasta..
Parhaimmillaan Alma-metodi on Alma-mallin rakenteessa toteutettuna ja Alma-metodin avulla on mahdollista parantaa Alma-mallin toimivuutta. Kumpikin toimii myös itsenäisenä kokonaisuutena. Alma-mallissa työntekijä voi soveltaa myös joitain muita itselleen luontuvia keinoja. Tämä on mahdollista, sillä Alma-mallia kehitettäessä en ollut vielä eristänyt siitä Alma-metodia, eivätkä Alma-mallin ohjaajille asettuvat tehtävät perustuneet Alma-metodin hallintaan, vaan ohjaajan asemaan yksilön tukena joko häntä vahvistamassa tai auttamassa lähemmäs yhteiskunnan aktiivista jäsenyyttä.
Toini Harra keskittyikin yksilön vahvistumista tukiessaan kuulemaan hänen omaa elämäntarinaansa - kunkin omaa minun tarinaani - vaiheittain toimintaterapiassakin toteuttamallaan metodilla, kun taas Alma-metodin avulla etsitään ja tiedostetaan elämänkulkua suhteessa muun todellisuussuhteen kehitykseen ja muutoksiin, ajan kulumiseen ja hetkien kokemiseen.
Markus Ojakoski kehitti omassa työssään toimenkuvaehdotuksen työnhakijan ja työnantajan toiveita ja tavoitteita lähentävästä aktivoijasta, joka auttaa näitä osapuolia myös ensiaskeleen kohti yhdistelmätuen osalta sopimukset tekevää työvoimatoimistoa. Varsinainen Alma-metodin soveltaminen voisi parantaa osapuolten mahdollisuuksia päästä yhteisymmärrykseen ja välttyä työkuntoon, taitoihin, elämäntilanteeseen tms. kätkeytyvältä ikävältä yllätykseltä.
Vertaisohjaajien toiminnasta ja teksteistä osa on aikaisemman työkokemuksen hyödyntämistä, kuten Maija Piiralan ja Toivo Ruohosen teksteistä voi huomata. Alma-metodin käyttätaito liittyy muuhun osaamiseen siksi, että vertaisohjaajat ovat entisiä projektin monimuoto-opiskelijoita.
Noiden ohjaajien kirjoituksien aikaan vuonna 1999 kehitin vasta Alma-mallin rakennetta ja filosofian aktivoivaa opetusta, joten annoin projektin muiden työntekijäiden soveltaa aikaisemmissa tehtävissään oppimiaan työskentelytapoja Alma-mallin edellyttämissä tehtävissä.
Itse toteutin jo silloin opetuksen ja ohjauksen sisätönä ja linjana filosofista aktivonitia, josta vertaisohjaajien oli mahdollista oppia sitä jonkin verran soveltamaan ja josta hioutui Alma-metodi vuosien 2000-2002 aikana.
Tämä verkkojulkaisu toimii suunnistusoppaana pyrittäessä toimeentulemisen parantamiseen, kun yksilön ja yhteiskunnan välinen etäisyys on paisununut liian suureksi.
Toimeen Tulo -sivustossa lukija tulee parhaiten toimeen, kun ottaa huomioon verkkojulkaisun rakenteen:
(1) Alma-metodin eri ryhmien harjoitustöitä:
Kolikonvenyttäjän opas (html)
Työn Tuntijat (pdf)
Työn Tekijät (pdf)
Aikuisen ihmisen elämänkokemus (pdf)
Aikuisen ihmisen toiminta (pdf)
FAME - Filosofista aktivointia Euroopassa 2001 (pdf)(2) Pilotti-ALMA:n ryhmän harjoitustyö vuonna 1999 oli osallistuminen toimittamani Työn Teko -kirjan suunnitteluun ja kirjoittamiseen :
(3) Tutkija Annika Erosen tiivistelmä omasta hyvän elämän filosofiaan johdattavasta luentosarjastaan syksyltä 2000:
(4) Tutkija Katariina Riipisen psykologian pro gradu hyväksyttiin keväällä 2002. Sen otsikko on Filosofinen Aktivointi. Alma-metodin vaikuttavuuden arvioiminen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta:
(5) Olen laatinut Alma-metodin sovelluksista ristiintaulukoinnin avulla teemataulukon. Yleinen filosofinen linja etenee omaa sarkaansa, mutta myös yksittäiset oppiaineet (yhteistyö, aikuisuus, toimeentulo ja työnhaku) ja yksilön itsetiedostuksen harjoitukset läpäisee sama filosofisuus vähintään käsittelyn etenemisjärjestyksenä:
Filosofian ALMA-hanke (ESR)
Tampereen yliopisto
MTF/Filosofia/ALMA
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO
2. editio 16.6.2004
Verkkojulkaisun on toimittanut 21.12.2002 ja päivittänyt 16.6.2004
Maija Tuomaala maija.tuomaala@uta.fiwebdesign
Kari Kaijanaho kari@kaijanaho.info
